tiistai 13. syyskuuta 2016

Riittämisestä

Tänään on tullut pohdittua Tuomaksen kanssa kovaa asiaa riittämisestä, ja ajattelin kirjoittaa ahaa-elämykset tänne ylös.

Minulle on sanottu joskus että poly on ahne. Sille ei yksi riitä

Ettei yksi riittäisi, omalla kohdalla se ei ole niin. Koen olevani poly vaikka miulla ei ois yhtään kumppania. Poly vaikka seurustelisin yhden kanssa. Kyse on enemmänkin siitä että kuinka monelle ihmiselle itse koen voivani antaa hyvän ihmissuhteen. Jossa on hyvää arkea ja aikaa myös kahdestaan, eikä hätästä pomppimista yhden heilan luota toisen luo. Tällä haavaa olen todennut sen määrän olevan kaksi vakavaa suhdetta, jos ei asuta kaikki yhdessä. Sitä en sano etteikö joku voisi olla poly siitäkin syystä että yksi ei riitä. Kaiketi joku on monosuhteessakin vallankäytöllisistä syistä enemmän kuin rakkaudesta, meitä on moneen junaan.

Itse koen että yhden suht herkästi läheisyyttä osoittavan kumppanin kanssa minun ihmissuhdetarpeeni tulevat helpostikin täytettyä, mutta se ei sulje kuitenkaan muuta pois. Kyse ei vaan ole siitä ettei yhden ihmisen läheisyys ja rakkaus riitä. Ajattelen rakkautta lisääntyvänä luonnonvarana, se että miulla on sitä enemmän, annan läheisyyttä enemmän, se ei ole mistään toisesta rakkaudesta pois. Ajankäyttö ja muut asiat asettaa sen rajan monen kanssa sitä haluan vakavalta pohjalta jakaa.